Suuret urakat
Tilintarkastus-
kertomus:
Tietolähde
Osakkaalle
AOL-
OPAS:
PDF (2Mt) -
OM:n laatima
| © Asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastus Oy Helsinki - HTM-yhteisö (Y-tunnus 2132289-3) | | | Lyhyitä ohjeita hallitukselle tilintarkastajan valintaan |
|
GALLERIA AVATTU: Suuret urakat Tilintarkastus- kertomus: Tietolähde Osakkaalle AOL- OPAS: PDF (2Mt) - OM:n laatima |
Mielipidekysely osakastilintarkastajille ja hallitusten tositetarkastajille: Mitä pidätte tositeaineiston sähköistymisestä?
| TIETOA TALOYHTIÖN ONGELMISTA | | | Sisältää mm. elektronisia versiota julkaisuistamme, tietoa muista julkaisuistamme sekä linkkejä tietolähteisiin. | ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTOSIVUT | | | Asiakkaitamme hoitaville - edellyttää tunnistautumista. Mm. Ajankohtaista yhtiökokouksissa tilintarkastuslaista | KOULUTUSTILAISUUKSISTAMME | | | Poimintoja suuria remontteja käsittelevistä: 1. Toimintakertomustietoja selkiinnytettävä, 2. Verotuskäsittelystä | TIETOA ASIAKASYHTIÖIDEN JOHDOLLE | | | Asiakasyhtiöidemme hallituksille: Pyytäkää meiltä tunnukset saadaksenne sivusto-osuuden käyttöönne! | => ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKIMUUTOS | | | Lakimuutos hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa. Uutinen ja laaja yhteenveto oikeusministeriön sivuilla | AS-OY-LAISTA - HAUKKAPALA | | | Tästä uudesta ongelmasta ei ainakaan tähän asti ilmestyneissä julkaisuissa kerrota (ote asiakastiedotteestamme) | UUDESTA AS-OY-LAISTA KIRJOJA | | | AOL käytännössä (WSOYPro), AOL kommentaari (Kiinteistöalan kustannus), AOL (Talentum) |
Omia tarpeitamme varten olemme paneutumassa uuden asunto-osakeyhtiölain tavanomaisten taloyhtiöiden kannalta keskeiseen sisältöön lain perustelujen avulla ja teemme kommentaarien nyt ilmestyttyä vertailua niiden kannanotoista mm. osakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja keskeiseen päätöksentekoon liittyvistä tulkinnoista sekä niihin liittyvistä ongelmista. Totesimme, että on luontevaa antaa asiakaskäyttöönkin mielestämme olennaisinta tietoamme taloyhtiön toiminnan tueksi. Ottakaa yhteyttä sähköpostitse (ilkka.tahtinen ( a t ) asoytilintarkastus.fi) ja kertokaa asiakkaanamme olevan yhtiön nimi mainiten myös isännöitsijätoimistonne ja oma asemanne yhtiössä (hallituksen puheenjohtaja, jäsen vai osakastilintakastaja) saadaksenne sähköpostitse tietoa selvityksistämme sitä mukaa kun ne etenevät.
Olemme erityisen iloisia jos näette sen vaivan, että kerrotte samalla joitakin esimerkkejä tärkeimpinä pitämistänne asioista tai ongelmista pyrkiäksemme ottamaan käyttäjien tarpeita huomioon valitessamme julkistettavia osia selvityskohteistamme.
Merkitkää sähköpostiin myös maininta, mikäli haluatte tietoa maksuttomista asiakastilaisuuksistamme - ajankohtaisimpana hallituksen puheenjohtajille tarkoitettujen pienehköissä ryhmissä järjestettävien sunto-osakeyhtiölakiuudistuksen hallitustyön kannalta keskeisimpiä piirteitä ja muita käytännön tarkastusten perusteella hallitustyön kannalta tärkeinä pitämiämme näkökohtia käsittelevien tiedotus- ja keskustelutilaisuuksien syksyiset uusinnat.
Hyvästä tilintarkastustavasta asunto-osakeyhtiössä ongelmien estäminen, paljastaminen ja taloyhtiön toiminnan sekä osakaskunnan palvelun kehittämisen kannalta
TÄLLÄ SIVULLA LISÄKSI LYHYESTI
Tuoretta: Kommenttejammme AsOy-LAIN uudistuskeskusteluun sekä
Kirjanpitolautakunnalta hankkimamme kanta: Luotollisen shekkitilin käsittely asoy:ssä
Yleistä:
Nyt osakastilintarkastuksesta: Tilintarkastuskertomuksesta
Sitoudumme toimeksiannoissamme siis siihen, että jokainen taloyhtiöasiakkaamme todella saa käyttöönsä pitkäaikaisen kokemuksen asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksista.
Tämä toimistomme maineen peruspilari on tärkein syy siihen, että suurten hankkeiden ja lainaosuusselvitysten kaltaisia poikkeustilanteita lukuunottamatta emme ota lainkaan vastaan sellaisia uusia asiakkaita joiden huoneistolukumäärä alittaa 30. Vuonna 2010 otamme jälleen pitkän tauon jälkeen vastaan myös taloyhtiöiden erityisiä tarkastuksia - tosin erittäin tarkan etukäteisseulonnan jälkeen jotta toimeksiannon mielekkyys varmistuisi: useinhan on järkevää valita erityiseksi tarkastajaksi tilintarkastajan sijaan juristi mikäli ongelmien painopiste on selkeästi päätöksenteon laillisen asiallisuuden arvioinnissa.
Isännöitsijän ja hallituksen toimet ovat - kirjanpidon ja tilinpäätöksen ohella - lain mukaisen tilintarkastuksen kohteena.
Niinpä heidän ei luotettavuussyistä ole viisasta osallistua aktiivisesti taloyhtiön tilintarkastajien valintaan esittäen tiettyä henkilöä tai yhteisöä tilintarkastajaksi. Muussa tapauksessa voi jossakin vaiheessa herätä osakaskunnassa kysymys siitä, suorittaako näin valittu tarkastaja työtään riippumattomana puolueettomasti.
Kun toisinaan kuitenkin joudutaan tilanteeseen, jossa osakkailla ei ole esittää osaavaa - tai ylipäätäänkään - tilintarkastajaa yhtiökokouksessa valittavaksi, on isännöitsijän ja hallituksen syytä olla valmistautunut tilanteeseen. Yhtiön johdon on sellaisessa tapauksessa suotavaa tilintarkastajaehdokkaita kysyttäessä esittää, että:
- Valitaan yksi ammattitilintarkastaja ja (jos kaksi tarkastajaa oltava) yksi talossa asuva osakas, jotta tulee varmistettua sekä yleinen asiantuntemus että yhtiökohtainen asioiden tuntemus. Samalla on suotavaa valita (siinäkin tapauksessa, että yhtiöjärjestys ei edellyttäisi sitä) molemmille varatarkastaja: toinen ammattilainen ja toinen osakas.
- Esitetään ainakin kolme vaihtoehtoa ammattitilintarkastajaksi, ellei osakkailla ole lainkaan ehdottaa taloyhtiöiden tilintarkastusta tuntevia ammattilaisia. Näin ainakin pienennetään riskiä siihen, että tilintarkastajan toiminnan objektiivisuus asetettaisiin valintatavan vuoksi myöhemmin epäilyksenalaiseksi esimerkiksi osakaskunnassa ilmenevien erimielisyyksien tai hallituksen ja isännöitsijän välisten näkemyserojen yhteydessä.
Edellä mainitun yleisen ohjeen lisäksi kannatta ajatella mm. seuraavantyyppisiä seikkoja erityistalanteissa jotta yhtiölle saadaan täysi hyöty:
On syytä kiinnittää huomiota siihen, että annetaan tarkastajalle erityistilanteissa ajoissa tietoa jotta hän voi harkita onko hänellä kenties tarvetta olla pohjustamassa tiedollisesti päätöksenteon valmistelua merkittävissä asioissa (ei luonnollisestikaan ohjaten eikä juridisena tai rakennusteknisenä asiantuntijana vaan faktojen oikeellisuuden ja riittävyyden varmistamiseksi), esimerkiksi suuren hankkeen vastikeperustetulkinnassa jos eri vastikkeissa (useimmiten hoito- ja pääomavastikeissa) on eri vastikeperusteita tai kerättäessä yhtiökokouksen päätöksenteon pohjaksi tietoa sen joutuessa pohtimaa kannattaako ryhtyä oikeusprosessiin.
Usein olisi suurten hankkeiden ollessa tulossa aihetta pyytää budjettia tai erillistä hankkeen taloussuunnitelmaa koskevaa etukäteistarkastusta. Ei niin, että tilintarkastaja tässäkään osallistuu päätöksentekoon, vaan jotta hän suorittaisi laskelmien oikeellisuuden tai toimenpiteiden säännöstenmukaisuuden yms. tarkastuksen - siltä osin kuin hän on asiantuntia - jo siinä vaiheessa kun mahdollisesta virheestä aiheutuvat vahingot vielä ovat estettävissä antamalla oikeata taustatietoa. Siis suorittaisi samantyyppistä tarkastusta jota joka tapauksessa tulisi tekemään tilintarkastuksessaan, mutta järkevämmässä vaiheessa.
Samoin saattaa yhtiön edun kannalta olla järkevää käyttää hyväksi päätöksenteon kriisitilanteissa - esimerkiksi hallituksen ja isännöitsijän välisten erimielisyyksien muodostuttua vakaviksi - taloyhtiöiden asioita ja isännöinnin käytäntöjä hyvin tuntevan tilintarkastajan tietämystä harkittaessa radikaaleja toimenpiteitä. Näissä tilanteissa tilintarkastajalla saattaa olla hyödyllisiä vinkkejä asioiden varmistamistavoista ja mahdollisuuksista käyttää asiantuntijoita, jottei taloyhtiölle aiheuteta virheellisellä tai epätarkoituksenmukaisella hallituksen toiminnalla tarpeettomia ja kenties kalliiksi käyviä ongelmia. Vaikka tilintarkastaja ei tällaisissakaan asioissa voi osallistua päätöksentekoon voi hänestä olla hyötyä keskustelukumppanina - erityisesti myös siitä syystä, että hänellä on valmiiksi tietoa kyseisestä tapauksesta. Ulkopuolisen asiantuntijan, esimerkiksi juristin, neuvojen ei tule perustua puutteellisiin tai värittyneisiin tietoihin tilanteesta. Tässä on hyötyä yhtiön tilintarkastajasta.
Osassa taloyhtiötä kuvitellaan tilintarkastuspöytäkirjan laatimisen olevan osoitus hyvästä tilintarkastuksesta. Tämä ei suinkaan pidä paikkaansa: Tilintarkastuspöytäkirjassa on tarkoitus käsitellä merkittäviä ongelmia tms. ja ellei sellaisia yhtiössä kyseisenä tilikautena ole ei niistä tietysti raportoidakaan.
Joskus osakkaat olettavat, että tilintarkastuspöytäkirja esitetään yhtiökokoukselle. Tämä ei ole tilanne: Lainsäädäntö nimenomaan lähtee siitä, että tilintarkastuskertomus on julkinen ja siinä esitetään ne lausumat ja huomautukset joita osakkaat tarvitsevat päätöksentekonsa pohjaksi. tilintarkastuspöytäkirja on tarkoitettu vain yhtiön johdon käyttöön.
Käsityksemme mukaan taloyhtiöiden hallitusten olisi suotavaa esittää aina tilitarkastajalle - esimerkiksi hallituksen pöytäkirjassa kirjaten, niihinhän tilintarkastaja kuitenkin tutustuu koska ne muodostavat olennaisen osan hallinnon tarkastusta - nimenomaisen kehoituksen toimittaa mahdollisesta tilintarkastuspöytäkirjasta sähköpostikopion - osoitteet mainiten - hallituksen jäsenille.
Tällä menettelyllä vähennettäisiin ainakin eräitä tilintarkastajan ja hallituksen välisen tiedonkulun kannalta yleisimpiä epäkohtia:
1. Tilintarkastuspöytäkirja ei - kuten valitettavasti toisinaan on ollut tilanne - enää jäisi "isännöitsijän pöytälaatikkoon". Useinhan aikataulu- ym. ongelmat aiheuttavat taloyhtiöissä sen, ettei tilintarkastuspöytäkirjaa luovuteta hallituksen puheenjohtajalle vaan isännöitsijälle. Samalla hallituksen jäsenet voivat luottaa siihen, että tilintarkastuspöytäkirja tulee muidenkin kuin puheenjohtajan tietoon.
2. Tilintarkastajat eivät enää koskaan merkitsisi tilintarkastuskertomukseen sellaisia asioita, jotka luonteensa ja merkityksensä perusteella oikeastaan kuuluisivat tilintarkastuspöytäkirjaan, kun voisivat luottaa tiedon menevän tilintarkastuspöytäkirjallakin hallitukselle, kuten lain mukaan on tarkoitus. Näin vältettäisiin turhia ihmettelyjä ja epäselvyyksiä yhtiökokouksissa.
3. Tilintarkastaja ei enää merkitsisi tilintarkastuspöytäkirjaan sellaisia asioita jotka eivät merkityksensä puolesta sinne kuulu vaan raportoisi vähämerkityksisemmät kommenttinsa erikseen. Näin hallitus tietäisi antaa riittävästi painoarvoa tilintarkastuspöytäkirjan kommenteille, kun ne eivät hukkuisi vähämerkityksisten tai teknisluonteisten asioiden joukkoon.
"Odotuskuilu" on olemassa asunto-osakeyhtiöidenkin osalta ja sen pääasialliset aiheuttajat ovat:
- Asiakkaan tai tilintarkastuskertomuksen muun lukijan virheellinen käsitys siitä, mitä tilintarkastuksella on mahdollista varmistaa ja mikä on tilintarkastuksen tehtävä ylipäätään. Tyypillisiä asioita joissa on perusteettomia odotuksia ovat mm. tilintarkastuksen tarkoitus: tehtävänä on toiminnan laillisuuden - ei tarkoituksenmukaisuuden arviointi ja hyvän tilintarkastustavan mukaisen tarkastuksen mahdollisuudet varmistua asioiden hoidon asiallisuudesta: tehtävänä on saavuttaa kohtuullinen varmuus siitä, että keskeisimmissä asioissa ei ole olennaisia virheitä tai puutteita - kaikkea ei voida tarkastaa ja osaa asioiden hoidosta ei voida lainkaan tarkastaa, koska muutoin tilintarkastajan pitäisi olla jatkuvasti asioita hoitavan selän takana seuraamassa tilannetta.
- Hyvän tilintarkastustavan mukaisen tarkastuksen konkreettisesta sisällöstä asunto-osakeyhtiöissä tilintarkastajien keskuudessa vallitsevat erilaiset käsitykset keskeisimmiltäkin osin. Tämä tilanne näkyy käytännössä myös mm. tilintarkastuslaskujen suuruudessa.
Kyseessä on asiakkaan kannalta erittäin merkittävä asia, joka on tilintarkastuksen arvostuksenkin kannalta tärkeä. Siksi toimistossamme on suunniteltu laadittavaksi ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN TILINTARKASTUS - Asiakkaan opas: Julkaisu, joka pyrkisi antamaan suppeita ohjeita. Niiden perusteella taloyhtiöt voisivat sopia tilintarkastajan kanssa ennen valintaa ainakin taloudellisesti merkittävimpien asioiden osalta ja ainakin aivan karkealla minimitasomäärittelyllä millä keinoin ja kuinka laajasti pyritään varmistumaan asioiden hoidon tasosta.
Tavoitteena on tilanne jossa tilintarkastajalla ja asiakkaalla ei ole täysin toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mitä varmistuksia ja missä määrin työ käsittää. Jotta ohjeistus voisi toimia pyrimme jatkossa laajaan keskusteluun tilintarkastusammattilaisten keskuudessa tavoitteena ainakin jonkinasteinen yksimielisyys julkaisun laatimisen pohjaksi.
Pari esimerkkiä yksittäisistä määrittelytarpeista:
- Missä määrin vähintään tehdään vertailua yksittäisten menotositteiden ja niiden kirjausten sekä pankin ottoja koskevien tietojen välillä maksuliikenteen asiallisuuden varmistamiseksi (käytännössä: valitaan tilioteottoja joiden taustat verrataan ja yksilöidään vertailun kohteena olleet tapahtumat. Tämä liittyy muun ohessa tilintarkastajan velvollisuuteen noudattaa tervettä skeptisyyttä ja sen dokumentoimiseen.)
- Millä tavoin varmistetaan lainaosuus- ja jälkilaskelmien osalta ettei lainaosuusperintä ja -laskenta ole aiheuttanut tai aiheuttamassa olennaisia osakkaiden välisen yhdenvertaisuuden rikkomuksia. (Tämä liittyy tarpeeseen valvoa, ettei mm. isännöitsijätoimistojen vastuuvakuutuskorvausten määrien perusteella arvioituna merkittävin virheriski toteudu.)
- Missä määrin varmistetaan merkittävienn hankkeiden osalta seuraavantyyppisiä keskeisiä asioita: Päätöksenteon laillisuus, Hankkeen toteuttajien valinnan asiallisuus ja taustojen riittävä varmistaminen, lisätöitä koskevan päätöksenteon asiallisuus ja riittävä tiedottaminen osakkaille, vakuusjärjestelyistä huolehtiminen sekä takuu- ja vastuuaikojen edellyttämien toimenpiteiden hoitaminen. (Tämä liittyy tarpeeseen kiinnittää huomiota yksittäisiin poikkeuksellisen merkittäviin hankkeisiin sisältyvien olennaisimpiin riskeihin.)
Kaikkea ei ole järkevää pyrkiäkään määrittelemään etukäteen, mutta sekä osakkaiden edun, isännöinnin luotettavuuden että tilintarkastuksen arvostuksen kannalta on tärkeätä, ettei tarkastuksen sisältö ole yleisesti niin määrittelemätön kuin se toistaiseksi näyttäisi olevan.
- 2010-luvulle siirryttäessä on panostettu erityisesti osakaslähtöisemmän tilinpäätöskäytännön kehittämiseksi: Olemme ryhtyneet mm tarjoamaan isännöitsijätoimistoille tilintarkastuksista täysin erillistä tilinpäätöskäytäntöjen kehittämispalvelua ja esittäneet alalle lisätietoa helpottamaan tilinpäätösten lukijoiden tiedonsaantia.
Arvioitaessa, onko toimistomme taloyhtiölle sovelias valinta kannattaa myös pohtia onko hallitukseen valittujen henkilöiden - ja erityisesti - isännöitsijätoimiston selkeänä tavoitteena aidosti osakaslähtöinen toiminta. Katsomme, että lain minimitason täyttämisen lisäksi on suotavaa esimerkiksi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnassa pyrkiä aitoon "läpinäkyvyyteen": On kohtuullista, että kun nomaalissa asuntoyhtiössä jokseenkin kaikki raha tulee osakkailta, heille myös annetaan perusteellisesti tietoa niin suunnitelmista kuin niiden toteutumisesta ja syistä poikkeuksellisiin tilanteisiin niin talouden kuin päätöksentekomenettelyn osalta.
Ensisijaisesti arvostamme sellaisia toimeksiantoja, joissa johdon tavoitteena on erityisesti myös avoin toiminta. Tällaisissa tapauksissa nimittäin uskomme meistä olevan eniten hyötyä tuodessamme keskusteluun riippumattoman ja kokeneen näkökulman mm. taloudesta tiedottamiseen.
Tuoreimpana esimerkkinä linjastamme on pyrkimys parantaa osakkaiden mahdollisuuksia luoda kuva yhtiön rahoitusasemasta osakkaan kannalta suosittelemalla uuden tiedon, ns. hoitorahoitusosuuden ilmoittamista toimintakertomuksessa. (Asiasta on enemmän Galleria-osuudessa jossa on kiinteistölehden 8/2009 artikkelimme "Taloyhtiön tilinpäätöstilanteessa on parantamisen varaa", mutta sen ydin on, että tähän asti osakkaille ja ostoa harkitseville on ollut vaikeaa luoda selkeätä kuvaa siitä, millainen yhtiön rahoitusaseman vaikutus on tietyn huoneiston osalta. Kuitenkin hoitorahoitusosuuden selvittäminen on ottanut isännöinnin aikaa vain alle 5 minuuttia yhtiötä kohti niissä harvoissa asiakasyhtiöissämme, joissa ideaamme jo tilikauden 2009 osalta noudatettiin. Artikkelilistaan)
Sivun alkuun
Niinpä tilikautta 2008 koskeva tilanne oli se, että ei ollut kiistatonta tulkintaa siitä, miten tilintarkastuskertomuksen osalta tulisi toimia. Erityisesti näin on siinä tapauksessa, että tilintarkastajia on kaksi ja heistä toinen on - siirtymäajan sallima - muu kuin ammattitilintarkastaja.
Syksyllä 2009 saatiin asiaan virallinen kannanotto. Se on kuitenkin luonteeltaan kompromissi erilaisten - mm. osin pörssiyhtiöhinkin liittyneiden - paineiden välillä ja jättää kentän aika lailla auki erilaisille ratkaisuille. käsittelee hieman tilannetta nyt kun asunto-osakeyhtiölakimuutos ei vielä vaikuta asiaan vaan olemme eräänlaisessa "välitilassa" ja erilaisia tulkintoja esiintyy edelleen siitä, miten toimia jos toinen tarkastajista on ammattilainen ja toinen "maallikko".
Palaamme myöhemmin vielä asiaan mutta todennäköistä on, että noudatammme jatkossakin kevään 2009 linjaamme ainakin siltä osin, että pyrimme antaman oman erillisen kertomuksemme mikäli toisena tarkastajana on osakas - erityisesti kun asunto-osakeyhtiölakiuudistuksen yhteydessä on nimenomaan todettu, että toiminnantarkastaja ja tilintarkastaja antavat erilliset kertomukset: mielestämme sekin puoltanee erillisten kertomusten esittämisen järkevyyttä nytkin.
Tällöin asiakkaamme mahdollinen osakastilintarkastaja antaa erillisen - vanhanmallisen - tilintarkastuskertomuksensa. Perusteluna tälle ratkaisulle on se, että on esitetty sellaistakin tulkintaa, että mikäli osakastilintarkastaja allekirjoittaa uuden tilintarkastuslain mukaisen tilintarkastuskertomuksen on olemassa riski siihen, että hän ottaa enemmän vastuuta itselleen kuin lainsäädäntö sinänsä edellyttäisi maallikolta.
- Kauppalehti 16.4.2009
- Kannanottomme talousvaliokunnalle 31.8.2009
- Alustuksemme 1.12.2009
Ajankohtaista (16.4.): Asunto-osakeyhtiölakiesityksessä on vielä monia ongelmia Kauppalehden 16.4. debattikirjoituksemme: Esimerkiksi toimintakertomussäännöstä olisi helppo parantaa olennaisesti (pdf - latautuu hetken)
Kyseessä on vain esimerkki joka on oman kokemuspiirimme merkittävimpiä suhteutettuna yhtiön kokoon ja ajanjaksoon jonka aikana vääristymä on syntynyt. Tyypillistä on, että tapauksessa oli rikottu sitä lainaosuuskäsittelyn keskeisintä sääntöä, joka kuuluu: Välttääksesi virheitä - älä koskaan ota lainaa niin, että osa siitä on hoito- ja osa rahoitusvastikelainaa.
Sen avulla pyrimme rohkaisemaan alan käytännön toimijoita osallistumaan keskusteluun lakimuutoksen olennaiseksi parantamiseksi vielä tässä - sinänsä valitettavan myöhäisessä - vaiheessa.
Näin asunto-osakeyhtiöissä usein esiintyneitä täysin tarpeettomia olennaisia arjen ongelmia saataisiin ainakin jossain määrin vähennetyä nyt kun periaatteellisesti suurta lakimuutosta ollaan tekemässä.
Olemme lisäksi käsitelleet pakinassa kesältä 2008 tilintarkastukseen liittyvää suunniteltua asunto-osakeyhtiölain toiminnantarkastussäännöstöä joka on hallituksen esitykseen syksyllä 2008 tehtyjen muutostenkin jälkeen käsityksemme mukaan niin epäonnistunut, että se on suorastaan oikeusturvan kannalta arveluttava. Pakinaäänite on ajankohtaisuutensa vuoksi edelleen mukana lisäkommentein varustettuna.
Erään viimeisimmistä yrityksistämme saada tarkastustoiminta mielestämme oikeusturvan kannalta siedettävästi säädellyksi uudessa asunto-osakeyhtiölaissa teimme vielä 31.8.2009 talousvaliokunnalle lähettämässämme kannanotossa. Siinä esitimme mm.:
- Toiminnantarkastussäännöstön korvaamista hallituksen esityksessäkin tunnistetun osakas- ja maallikkotilintarkastuksen realistisen tason edellyttämällä selkeästi nyt esitettyä olennaisesti matalampaa asioiden tuntemusta vaativalla osakas / maallikkotarkastuksella. Sen sisältö koostuisi pääsääntöisesti tosiasiallista tilannetta vastaavasti tositteiden läpi lukemisesta ja pöytäkirjoihin tutustumisesta. Mikäli tarkastaja katsoisi asiantuntemuksensa riittävän myös muuhun voisi hän kertomuksessaan mainita muistakin toimenpiteistä, mutta niiden osalta astuisivat voimaan tilintarkastuslain raskas asiantuntemus- ja dokumentointivastuu.
- Toiminnantarkastussäännöstön osalta olisi syytä harkita ratkaisua jossa sen osalta käynnistettäisiin selvitystyö jonka tarkoituksena olisi selvittää mahdollisuuksia kehittää asuto-osakeyhtiöiden edustaman merkittävän varallisuusarvon ansaitseman tasoisen tarkastustoiminnan varmistamista seuraavantyyppisesti:
- Luodaan erillinen toiminnantarkastussäännöstö jolla korvattaisiin taloyhtiöissä tilintarkastussääänöstö ja jossa kiinnitettäisiin huomiota nimenomaan taloyhtiöiden erityispiirteisiin ja toisaalta harkittaisiin missä määrin tilintarkastusstandardeja voidaan karsia taloyhtiöiden osalta tarkastuksen laadusta tinkimättä. Tavoitteena olisi varmistaa erillisellä toiminnantarkastajan tutkinnolla jota edellytettäisiin myös KHT- ja HTM-tilintarkastajilta nmikäli aikoisivat tarkastaa asunto-osakeyhtiöitä, että tarkastuksessa osattaisiin kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin.
Nyt kun eduskunta on 30.11.09 ensimmäisessä pääkäsittelyssä hyväksynyt lain sisällön joudumme toteamaan, että merkittävää selkiintymistä ei tapahtunut. Asiakasyhtiöidemme isännöitsijöille 1.12.2009 järjestelyn , mm. osakepääoman korotuksen ja ullakkorakentamisen juridiikkaan keskittyneen koulutustilaisuutemme avauspuheessa totesimmekin, että lain pykälät ja niihin liittyen eri vaiheissa (mm. hallituksen esityksen perusteluissa ja ympäristövaliokunnan mietinnössä) esitetyt kommentit ovat käsityksemme mukaan aiheuttamassa erittäin sekavan tilanteen. On toivottavaa, että käsityksemme on perusteettoman synkkä ja piakkoin ilmestyvien lain kommentaariteosten laativien juridisten asiantuntijoiden näkemys on toisenlainen.
Yhteenveto mainitusta tilaisuuden avauspuheestamme (pdf - latautuu hetken)
- Velvollisuus esittää käytössä oleva limiitin määrä pitkäaikaisena velkana (poikkeuksena ne erityiset tilanteet, joissa limiittisopimus päättyy vuoden kuluessa tilinpäätöshetkestä.
- Suositus esittää jälkilaskelmalla käytössä olevan limiitin määrän muutos edellisestä tilinpäätöksestä erillään varsinaisista lainan lyhennyksistä ja lainan nostoista
Ongelman aiheuttaa se, että käytetty limiittimäärä tulee pääsääntöisesti esittää pitkäaikaisena velkana ja tämä vaikeuttaa rahoitusasemasta tilinpäätöksen lukijalle välittyvän kuvan hahmottamista. Jälkilaskelma ilman lisäkommentteja on kannalta hankala niissä tilanteissa, joissa käytetyn shekkitililimiitin määrä vaihtelee tilinpäätöksestä toiseen.
Silloin kun limiittiasia on ajankohtainen on käytännössä mielestämme syytä toimia seuraavasti, jotta yhtiön taloudellisesta asemasta ja sen kehityksestä olisi saatavissa kohtuudella käsitys:
- Esitetään käytetyn limiitin muutos erillään lainamäärien muutoksesta (ellei ratkaisuun sisältyvää susitusta noudateta on käytännössä jokseenkin mahdotonta selvittää vertailukelpoisesti talousasemaa)
- Esitetään joko toimintakertomuksessa tai jälkilaskeman yhteydessä selkeä kommentti käytetyn limiitin muutoksen vaikutuksesta: Muussa tapauksessa tyypillisen lukijan on mahdotonta tai erittäin vaikeata saada oikeaa ja riittävää kuvaa talousaseman kehityksestä.
(Asiasta on yksityiskohtaisempi tilaisuuden alustukseen perustuva selvitys käytännön esimerkein asiasyhtiöitämme hoitaville isännöitsijätoimistoille tarkoitetuilla asiakassivuillamme, jotka edellyttävät käyttäjätunnuksia ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTOSIVUT)
Kirjanpitolautakunnan lausunto 2009 / 1835 kirjanpitolautakunnan sivuilla.